“Kaasu” on kemiallisesti hyvin laaja käsite, mutta polttoaineesta puhuttaessa sanalla viitataan maakaasuun eli metaaniin sekä nestekaasuun. Huomattavaa on, että nämä polttoaineet ovat kemiallisesti erilaisia, joten kaasuautoon voi tankata vain jompaa kumpaa polttoainetta. Usein kaasuautot ovat bi-fuel-autoja, jotka toimivat sekä bensiinillä että kaasulla.
LPG – Euroopassa yleinen, Suomessa ei
LPG tulee sanoista liquefied petroleum gas ja tarkoittaa nestekaasua. Bensa-asemilla siitä käytetään usein myös nimitystä Autogas. Koska nestekaasu sisältää bensiiniin verrattuna enemmän vetyä, tuottaa sen polttaminen vähemmän hiilidioksidia: siinä missä litra bensiiniä tuottaa 2,3 kiloa hiilidioksidia, tuottaa vastaava määrä nestekaasua vain 2 kiloa.
LPG on kolmanneksi suosituin autojen polttoaine maailmassa. Maailman 600 miljoonasta autosta noin 16 miljoonaa käyttää voimanlähteenään LPG:tä. Euroopan maista etenkin Alankomaissa, Puolassa, Italiassa ja Serbiassa nestekaasu on huomattavan suosittu polttoaine.
Euroopassa liikkuessa monia ihmetyttää, miksi siellä on LPG-autoja, mutta Suomessa ei. Syy tähän on maamme verotuksessa: ajoneuvoverolain mukaan nestekaasuista peritään kaksikymmentäkertainen ajoneuvovero. Tämä lienee lainsäädäntöömme jäänyt vanha jäänne, jolla verottaja on estänyt kikkailun polttoaineilla ja siten veronmaksun välttelyn. Euroopan näkökulmasta Suomi näyttäytyy kummajaisena LPG:n olemattoman käytön vuoksi.
Valtio haluaa edistää kaasuautoilua
Suomi ja muut Euroopan unionin maat ovat viime aikoina asettaneet monia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi. Liikenne aiheuttaa paljon päästöjä, joten ei ole yllätys, että monet näistä tavoitteista ovat liittyneet autoiluun ja polttoaineisiin. Suomessa hallituksen tavoitteena on nostaa kaasuajoneuvojen määrä 50 000 autoon vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2018 alusta alkaen kaasuautojen hankintaa ja bensiiniautojen muunnoksia kaasuautoiksi on tuettu, ja tuen lisäksi uutta autoa voi rahoittaa vaikkapa https://www.freedomrahoitus.fi/-sivuston tarjoamilla palveluilla.
CNG – paineistettu maakaasu
Lyhenteellä CNG tunnettava paineistettu maakaasu on yleinen polttoaine, joskin selvästi harvinaisempi kuin diesel tai bensiini. Italiassa sen käytön kerrotaan alkaneen jo 1930-luvulla sodan aikaan.
Maakaasu on kemialliselta koostumukseltaan metaania. Tuotantotavasta ja -paikasta riippuen se sisältää jonkin verran muitakin komponentteja, joskin polttoaineena se on paljon puhtaampi kuin bensiini tai diesel. Maakaasua pidetään moottorille ystävällisempänä polttoaineena, jota käyttäessä syntyy 20-30 % vähemmän hiilidioksidia. Kaasuautot ovat kohdanneet myös ongelmia, esimerkiksi VAG-konsernilla on ollut ongelmia tankkien ruostumisen kanssa. Suomessa kaasuautot joutuvat maksamaan käyttövoimaveroa, mikä tarkoittaa, että vähän ajaville diesel- tai bensa-autot ovat halvempi vaihtoehto.
CBG – ulosteet polttoaineeksi
CBG eli compressed biogas on paineistettua biokaasua. Se on kemialliselta koostumukseltaan maakaasun tavoin metaania, joka varastoidaan auton tankkiin samalla tavoin noin 200 baarin paineeseen. Erona maakaasuun on valmistustapa: maakaasua valmistetaan biokaasureaktoreissa eloperäistä ainesta mädättämällä tai kaatopaikoilla syntynyttä kaasua keräämällä. Tämän jälkeen kaasu puhdistetaan mm. vesihöyrystä ja rikkidioksidista, jonka jälkeen se on valmista käytettäväksi. Koska biokaasuksi mädätettävä aines hajoaisi luonnossa joka tapauksessa, on biokaasu periaatteessa hiilineutraali polttoaine. Jonkin verran “ylimääräisiä” päästöjä tosin syntyy kaasun puhdistamisesta sekä jakelusta.
Nesteytetty maakaasu
LNG eli liquefied natural gas on nesteytettyä maakaasua. Sitä saadaan jäähdyttämällä maakaasu alle -163 celsiusasteen lämpötilaan. Nesteytetyn maakaasun etuna on, että sitä voidaan tuoda laivoilla muualta maailmasta, jolloin riippuvuus yhdestä valtiosta tuotavasta putkikaasusta vähenee. Nesteytetyllä maakaasulla on potentiaalia erityisesti raskaassa liikenteessä ja teollisuudessa.
Yhteenveto
Maailmalla suosituinta kaasupolttoainetta, LPG:tä, ei käytetä Suomessa. Sen sijaan maakaasu kasvattaa suosiotaan maassamme, joskin lähtötaso on hyvin matala. Nesteytetty maakaasu tarjoaa uusia mahdollisuuksia raskaan liikenteen polttoaineratkaisuihin.